Silmälasit

Erilaisia linssejä

LINSSIEN MUODOSTAMIA KUVIA, kun TARKASTELTAVA 

Kpl 9 s.69-72 lue ja opettele + blogi. Teht. s.72: 1-6, 9* (ota valokuva)

Erilaisia peilejä

Valon taittuminen, kokonaisheijastus ja yhdensuuntaissiirtymä

Valon heijastumislaki

Valon ominaisuuksia

LÄKSY: LUE ja OPETTELE kokeeseen. Se on 14.3. maanantaina. KPL 0-5 + blogi + muistiinpanot.

Äänen ominaisuuksia

Ääniaallot

Sydämen syketaajuus ja AALTOLIIKE

Tänään laskimme sydämen syketaajuutta. Jokainen mittasi ensin pulssinsa: 15 sekunnin aikana sydämen "pumpsaukset" ja kerroimme luvun neljällä. Näin saadaan minuutin aikana tapahtuneet sydämenlyönnit. Minuutissa on 60 sekuntia, joten sydämen syketaajuus  (= sekunnissa tapahtuvat värähdykset) saadaan jakamalla sydämen syke kuudellakymmenellä.

Tajuus f  on värähdykseen kuluvan värähdysajan T käänteisarvo! Harjoittelimme sitä laskimella. Muutoin käänteisarvo luvulle lasketaan jakamalla luku yksi kyseisellä luvulla.

• Lue ja opettele kpl 2: s. 21-24, Teht: s. 24: 2,3,4,5* +
• blogikysymys (voi vastata vihkoon): Nokkahuilua soittaessa, mikä toimii värähtelijänä?

Värähdysliike

Värähdysliike on yhtäjaksoista samanlaisena toistuvaa liikettä. Värähdysliikkeiksi ryhmäläiset luettelivat:

• keinun heilahdus
• aallon värähtely
• ääniraudan värähtely
• puhelinaaltojen värähtely
• puheen tuottama värähtely
• hengitys

Teimme kokeita jousivärähtelijällä. Sen heilahdusaikaan vaikuttaa 

• massa: mitä suurempi massa, sitä hitaampi värähdys, eli suurempi värähdysaika T.
• jäykkyys: mitä jäykempi jousi, sitä nopeampi värähdys eli pienempi värähdysaika T.

Heilurilla: 

• Mitä pidempi heiluri, sitä hitaampi heilahdus eli pidempi värähdysaika, T
• Massalla ei ole merkitystä.

Lue ja opettele kpl 1: s. 15-20.

Teht. s. 20: 1-3, 7,6*

Suure/ Yksikkö - ENERGIAN SÄILYMINEN

Tänään havaitsimme, että suureiden tunnukset oli opeteltu huonosti ja viimetipassa. Kävimme keskustelua siitä, miten suureiden nimet on lyhennetty ja mitä eroa on mittayksiköiden lyhenteillä ja suureiden lyhenteillä. 

Kirjaimia, kirjamia, kirjaimia...Helposti suureiden mittayksiköt tulee ilmoitettua vain lyhenteellä, mutta suureen lyhentämistä kirjaimella voi olla kokemuksien puuttumisen vuoksi vaikeampi ymmärtää. Alla oppilaiden kokoelma suureista ja mittayksiköistä.

Kehittelimme suureen nimeltä "nälkä". (Oikeastihan se ei ole suure, koska sitä ei voi vertaamalla absoluuttisesti mitata). Ja sille yksikön "ruoka-annos" ... lyhyemmin "ruoka". Alla kuva keskustelusta, joka ehkä aukeaa paremmin paikalla olleille:

Pohdimme erilaisia fysikaalisia energialajeja. Oppilaat listasivat alla olevassa kuvassa esiintyvät 8 energiatyyppiä. 

Energiansäilymislain mukaan energia ei koskaan katoa. Energialaji voi muuttua toiseksi lajiksi ja esimerkiksi hukkaenergiana sellaiseen muotoon, jota ei enää voida hyödyntää, mutta se ei silti katoa. Energiaa ei myöskään voida synnyttää tyhjästä. Kuvassa alla energiamuodot muuttuvat toisikseen. 

KOTITEHTÄVÄ: 

• Opettele tämänkertaiset asiat blogista. 
• Piirrä kuva oikeasta elämästä, jossa esiintyy vähintään 5 energiamuotoa ja niiden muuntuminen toisikseen nuolella esitettynä.
• Blogikysymys: Mitä energiatyyppiä tarjoillaan murkkuraflassa joka päivä sinulle lautasella?

Fysiikka, kokeellinen ja matemaattinen luonnontiede

Mietimme ryhmissä mitattavia asioita. Erään työparin käsitys oli seuraava: 

Ylläoleva kuva sisältää kuitenkin sekä suureita että niiden mittayksiköitä. Valitsimme joukosta oikeat SUUREET ja niiden PERUSMITTAYKSIKÖT. Kirjoitimme ylös myös suureiden tunnuskirjaimet esim. massalle m  ja mittayksiköiden lyhenteet esim. kilogrammalle kg.

Mitattavia asioita eli suureita mittayksiköineen:

Mittasimme aistinvaraisesti lämpötilaa. Kaksi oppilasta pitivät kättään toinen kylmässä astiassa ja toinen lämpimässä. Huomattiin, että samaan astiaan kätensä nostettuaan molemmat aistivat aivan eri lämpötilat. Tarvitaan mittari!

Kuvassa alla nähdään oppilaiden suunnitelma celsiuslämpömittariksi:

Tarvitaan lasiputki (mitä kapeampi putki sitä tarkempi), tasaisesti laajenevaa nestettä, vettä, lämmityslaitteisto, merkkaustussi. Merkataan laajenevan nestepinnan 0-astetta veden sulamispiste ja 100 astetta kiehumispiste ja jaetaan 100 yhtä suureen osaan.

Kirjan kappaleesta on tehty ja tarkistettu tehtävät 1-6.

LÄKSY: Opettele blogista suureet ja niiden tunnukset. Mittayksiköt ja niiden lyhenteet. Blogikysymys: Ajan SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ________?

Tervetuloa Fysiikkapajalle

Tutustuimme fysiikkablogiin.
Harjoittelimme blogiin kommentointia.